Kuinka ironista
että et usko hymyä
mikä vastaa omallesi
Kuinka surullista
ettet kuule lauluasi
niin kuin minä sen kuulen
Kuinka katkeraa
ettet näe valoa
minkä luot ympärillesi
Olet majakka
valaiset pimeän meren
ohjaat purret satamaan
Mutta majakan juurella
on aina pimeintä
Selite:
Toiset ei koskaan saa sitä mitä ansaitsee. Toiset taas ei uskalla tarttua siihen.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Punateksti sinänsä tarpeeton, koska kaunis runo tuo viestinsä ilmi erittäin selkeänä. Majakka-tematiikka toimii hienosti, ja loppulausahdus on todella onnistunut. Niin, jos ei niitä kiitoksia saa, pitäisi edes itse arvostaa itseään ja tekojaan...
Kaunis ja puhdas runo! Tunnen ihmisen joka on runosi kaltainen. kaiken laittaa likoon muiden ja lastensa puolesta, ja tuskin koskaan saa siitä kiitosta. Noille elämän sankareille nostan hattua.
ihanasti rakastuneen silmin kerrot
Ihan hieno ajatus tässä runossa.
:)
Kah teit löydön, ja kerroitkin sen todella osuvasti. Kiitos.
Haluaisin ajatella, että nuo elämämme majakat eivät ole katkeria, vaan saavat onnensa ja ilonsa juuri siitä majakkana olosta...
Voin olla liian positiivinen!
Sivut