Kaipaava katse,
joka ei enää kohdistu
keheenkään.
Kaukainen unelma,
johon usko liian koetuksella.
Hiljainen toive,
johon pelkään
ettei löydy vastaajaa.
Vieläkö joskus
näen sen katseen,
tunnen sen kosketuksen,
joka saa uskomaan
yhteiseen huomiseen?
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Hilu1985 | Nimetön | 13.1.2012 | 4 | Runo |
| Hilu1985 | Hiljainen toive | 28.12.2011 | 2 | Runo |
| Hilu1985 | Vapaus | 6.12.2011 | 3 | Runo |
| Hilu1985 | Poltettu | 23.11.2011 | 7 | Runo |
| Hilu1985 | LIIKAA | 23.11.2011 | 1 | Runo |
| Hilu1985 | Nimetön | 29.10.2011 | 14 | Runo |
| Hilu1985 | Huuto | 28.10.2011 | 9 | Runo |
| Hilu1985 | Kipupisteen keskellä | 24.10.2011 | 4 | Runo |
| Hilu1985 | Naamioton(ko?) | 24.10.2011 | 1 | Runo |
| Hilu1985 | HETKEN LOPPU osa 2 | 17.10.2011 | 6 | Runo |
Kommentit
Mulle kaverini epeli yrittää isostaa elon uskoa, vaikka taivaalla hohtelee jos jonkinmoista ruskoa. Jes!
Runosi tunne puhuu tuskasta ja välittämisestä. kukaan ei ole itsestään selvä. koskettava ja hyvin tunteikas runo.