Turhia sanoja, turhia tekoja,
päiviä jotka eivät johda mihinkään.
Turha on hymyillä, turha itkeä,
turha suunnitella turhaa tulevaa.
Jos kaikki on tässä, missä on järkeä,
missä järkeä, jos tämä ei johda mihinkään?
Ja jos lopun jälkeen synnytään uudestaan,
onko välilä sillä, miten nyt me eletään?
Ihmiset pettää, ihmiset valehtelee,
kaiken lopuksi kuolema vie jokaisen.
Ei väliä kuinka paljon rakastat, taistelet,
se on karu kohtalo jota ei voi paeta.
Ja koska aika vie muiden lisäksi sinutkin,
sinut, sekä aivan kaikki joista välitän.
On turhaa rakastaa, toivoa tai yrittää.
Tämän vuoksi vihaan tätä turhaa maailmaa.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
