Voi kunpa voisin lintunen,
olla aina taivais lentäen.
Ja kun hiukan alkais väsyttää,
oksal voisin hetken levähtää.
Olis sade taikka tuulisää,
ei vois lentoain mun pysäyttää.
Kohti korkeuksia liitäen,
saisin mulle aidon vapauden.
Jalka iskee vasten asfalttii,
on kädet muttei mul siipii.
Ei pysty pilvii koskettaa,
jos kohtalonaan on vaan maa.
Voi kunpa voisin siipeni levittäin
lentää ylös, ylös, ylöspäin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Onpa hieno toive! ja niin tutunoloinen :-)