Virheeni oli luottaa punaiseen paholaiseen
Joka vannoi mulle rakkautensa nimeen
Kadonneet ovat hänen tunteensa eiliseen
Pakeni vaarojen taa kauas pohjoiseen
En haluu hänestä enää mitään
Suuntaan katseeni auringonnousun itään
Nyt kerään mä onneni palaset uudestaan
Nuoleni siihen oikeaan suuntaan
En laske korttiani enää pettureiden varaan
En saata sydäntäni siihen suureen vaaraan
Maalaan maailmani tänään kirkkailla väreillä
Pysyn mä ikuisen valon lähteellä hereillä
Olen mä kulkenut retkiä monia
Ollut välillä eksyneenä ilman mania
En kaipaa siipeilijöitä elämääni
Etsin yhä sinua se kaunis ääni
En laske korttiani enää pettureiden varaan
En saata sydäntäni siihen suureen vaaraan
Maalaan maailmani tänään kirkkailla väreillä
Pysyn mä ikuisen valon lähteellä hereillä
Nyt yhä ootan...Kerran viereeni tuu...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut