Punaista iltamaisemaa katsoen
Kunpa halaus kestäis enemmän kuin hetken
Yksinäisyyteen on niin helppo tarttuu
Vaan ajan edetessä kaipuu karttuu
Taas olen yön valvonut pandasilmä
Luojalle lähetetty suden tuntein kirjelmä
On ajatusmaailmani joskus niin kaihoisaa
Et kyynelpeitos on allani maa
Hetki mun suuressa sydämessä
On se retki aarniometsässä
Suden lailla kuutamossa ulvoen
Löytää vaan paikkaani voi en
Kunpa voisin jollekin käteni antaa
ja jättää kaiken katkeruuden taa
Olen kaikessa vaan niin kaukainen
Mieleni taas niin ruosteinen
Olen astunut niin monesti harhaan
Ajatuksis kadonnut edenin puutarhaan
Ajauduin joskus suhteeseen kanssa itsein
Et on vaan edessäin ain sieluni sein
Et pääsis läpi kuorein vaatis se timanttiporan
Sinne sydämen kallioon läpi kultasoran
Vaan onko vielä aikaa, sitä tiedä en
Näyttämöltäkö poistun kerran nyyhkien
On ajatusmaailmani joskus niin kaihoisaa
Et kyynelpeitos on allani maa
Hetki mun suuressa sydämessä
On se retki aarniometsässä
Suden lailla kuutamossa ulvoen
Löytää vaan paikkaani voi en
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut