Nyt taas uusi päivä eessäin
ja on vain rakkaus mielessäin.
Nyt vihdoin löydänkö mä sen
ja koen vihdoin valaistuksen.
Metsän pimeään en kulje enää,
sillä pelkään sydäntä synkkää.
Joka on liian usein vallan saanut
ja haaveeni kaunein silloin kadonnut.
Valon haluan tähän sydämeen
Palon haluan, Uskon rakkauteen.
Päiväni eivät enää hukkua saa,
vaan tahdon unien elämää.
Siellä rakkaus löydetään, voitetaan
ja sydämestä kauneus annetaan.
Kannan valoon en näe pimeää,
sillä herään, en sylistäs karkaa.
Miksi olen liian usein ei sanonut
ja haaveeni kaunein silloin kadonnut
Valon haluan tähän sydämeen.
Palon haluan, Uskon rakkauteen.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
