Miksi istun käteni ristissä
tässä pienessä pirtissä.
Ikkuna sen umpeen jäätynyt
ja rakkaani kauas häipynyt.
Miksi? Kysyn vain. Miksi?
Päättyi haaveemme yhteinen.
Olinko mä liian tavallinen
ja katosin alle sun unelmien.
Tänään. Uskon vain. Tänään.
Saattoi olla sieluni erilainen.
Olinko mä liian kaukainen
ja nousin ylle sun toiveiden.
Hajoan. Palasiksi vain. Hajoan.
Tahtoi kasvomme katsoa pois.
Olinko mä liian etäinen
ja putosin pohjalle sun listojen.
Halaan vielä kerran sua ja
tunnen oot niin etäinen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi