Olit kerran mun uneni
Mun öinen kauneuteni
Uskoin silloin elämään
En päästänyt itseäni pimeään
Vaan tänään kaduilla kuljen
Metaa kauppaan
Sydämmeltäni rakkauden suljen
Olen kuningas omalla maalla,
jossa ei välii rosoisella naamalla
Et sä enää muhun usko
Silmistäni kuvastaa jo illan rusko
Joko laskettais elostain lasku
Silloin olit kultaa mulle
mä Jalosukuinen kolli sulle
Vaan sukuni on mut hylännyt
Kai mäkin heidät pettänyt
En voi enää uskoo kuin itseeni
Ottaako mua enää ees viimeinen seireeni
Kai täs kuoppaani lähen kaivaan
Turhaan sua tällä kirjeellä vaivaan
Turhaan haaveksin enää huulistas
On mua sun voimamies vastas
Annan sun hänen kätensä ottaa
Et voi mua enää rakastaa
Tässä viimeisen viivan vedän itselle
Munat paistan viimeiselle aamiaiselle
Jospa tuo sininen mut pois tuskasta kantaa
En voi tälle maailmalle enää mitään antaa
Toivottasti ensi elämässä on oikeet kortit mulla
Kenties siel keittiössäni sulla kohoo pulla
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut