Viime hetki kanssasi
on painunut mieleeni kuin
kaiverrus puun runkoon.
Se pysyy iät ja ajat elossa
eikä se unohdu koskaan.
Vasta seruaava tapaaminen voi
sen kuluttaa pois ja kaivertaa
uutta sen tilalle.
Kun tuo aika tulee se
saattaa nostattaa tunteet
niin korkealle, että kyynel
saattaa tipahtaa poskeani myöten maahan.
Siitä on liian kauan kun viimeksi näin ihanat
suloiset kasvosi, mutta aina vaan jaksan
kulkea eteenpäin toivoen tuota päivää
kun näemme taas.
Selite:
Joskus kirjoitin kaipauksesta.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi