Que?!Kesä?!

Mitä teen kun maailma ympärilläni on liian sairas,tuskainen ja kärsivä?Sairas paska!
Ja lisäksi,OMA pääni,kaiken muun maailman toiminnan ja tekojen lisäksi.pohdinnan ja surun jälkeen mietin itseäni.En saa rauhaa,en vain saa.
Nyt on kesä.Aurinko paistaa ja lokit kirkuu.Hyttyset pistää ja iho kesii.SILTI,rakastan,niin rakastan kesää.
Hormonit hyrrää ja haluan olla vapaa kuin taivaan pieni lintunen.
En tiedä mitä haluan,en tiedä mitä etsin.
Minulla on kaikki hyvin,minulta löytyy jo onni,siltikään en löydä tasapainoa,olen holtiton.
Olen holtiton narttu joka ei tajua ennen kuin menettää sen missä nyt elää.
Olen kuin kulovalkea,näet,koet ja huomaat että olen jo poissa.Jälleen "omissa kuvioissa".Olet yksin,kuten minäkin omalla tavallani.
Ei,taas kun alan,pistän koreaksi jalan..onneksi on keksitty feisbuukki ja kännykkä.
Olen limainen liima,liimailemassa sydämiä sun käteen ja heti perässä lähtee sun sydämestä puolet mun mukaan.
Ajatukset vaeltaa,liiaksi sinussa ja hänessä.Valitan aina talvesta mutta kesä,kyllä silloin on ihmisen mieli avoimpana kuin koskaan.

MÄ EN TODELLAKAAN TIEDÄ MITÄ TEHDÄ!