Silloin

Valkeat housut ja kahvipaketeista punottu kassi. Tuleeko minusta tuollainen?

Jalkakäytävän oikealla puolella horjuva vanhus. Tunnenko minä sinua?
Kasvot tutut, mutta kulmikkaammat kuin ennen.

silloin.

joskus.

Kauan sitten, kun kasvoit minussa.
Siellä missä pellot ovat aina vihreät. Kyllä, minä kaipaan takaisin.

Mutta minä horjun.

Loistelamput, valkoiset lakanat, hymyileviä suita jokapuolella. Minäkin hymyilen, mutten muista miksi. Valokuvasi lipaston yllä saa minut muistamaan. Saisinpa vielä koskettaa, niin en pystyisi ikinä unohtamaan.

Nyt ne vievät minua ulos kuin koiraa. Ja minä kierrän

kierrän

kierrän

samaa ympyrää.

ympäri ämpäri.

Vaikkei yhteen tultaisikaan lupaan silti soittaa.