Nyt taas enkeli kosketti poskeani
hipaisi kuivaa kyyneltäni
kosketti varovasti.
Tunsin surun saapuvan, hiljaa noutajan.
Surun kyyneleitä taas päiväni on
kun ystävän matka on nyt lohtumaton.
Tunnen lähtösi lähenevän
tunnen tuskaasi sisälläni.
Olen taas saattamassa läheistä matkalle
toiseen maahan jolle en mitään saata
vaan ikävää seuraa minua vaik yritän mennä maata.
Luulin, että ennen heitä lähden
luulin omat voimani hiipuvan
sairauteni tähän loppuvan.
Jatkan silti matkaani eteenpäin,
mut sinä menet edeltäpäin.
En tiennyt, että täällä vielä olla saan
nyt ystäviä näitä mun täytyy omaan suruun lohduttaa.
Miksi, miksi koskee kyyneleet
ei kuivu olen voimaton
se kipu koskee rinnassani
olet siellä jossain yksinäsi.
Ystävän tuskissa turta olen
sinun lähelläsi apua anon
kuulisiko luoja meitä
voimaa saammeko enkeleiltä.
Olet rakas sä mulle aina
hyvät muistot toisille annoimme
myös yhdessä toisistamme huolta kannoimme.
Toivon silti tuskasi helpottavan
pääset paikkaan parempaan
siellä sinulla on helpompaa
sinä jaksat siellä minua odottaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi