Sillankorvien lumi on
muuttunut sohjoksi.
Syksyllä niissä kasvoi
vielä heinää ja luonnonkukkia.
Ikkunassasi näen valot,
liikettä, häilyviä varjoja.
Tai ehkä se on jonkun
muun ikkuna.
Tai ehkä,
ehkä minä en ole enää minä.
Kokeilin kepillä jäätä ja nilkkani kastuivat.
Vesi ei olekaan koskaan ollut minun elementtini.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Aniano | Mihin rakkaus karkasi? | 4.9.2011 | 2 | Runo |
| Aniano | Sinä tatuoit minuun sormenjälkesi | 22.3.2010 | 0 | Runo |
| Aniano | Luuruoska | 4.3.2010 | 1 | Runo |
| Aniano | Rakkaani kultaiset silmät | 6.1.2010 | 0 | Runo |
| Aniano | CandyKing | 6.1.2010 | 0 | Runo |
| Aniano | Kylmänkukkia | 25.10.2009 | 1 | Runo |
| Aniano | Aarteina haaveita | 15.10.2009 | 2 | Runo |
| Aniano | Kuuntelija | 9.10.2009 | 2 | Runo |
| Aniano | kameleontin verta | 6.10.2009 | 1 | Runo |
| Aniano | toinen mahdollisuus | 2.10.2009 | 1 | Runo |
Kommentit
Kaunis runo täynnä haikeaa tunnelmaa.Loppu on yllättävä,toteava.Kolahti.