Katso,
nuo kalmaiset, valkeat kädet
riipivät poudan taivaalta
Unohditko,
ne eivät osoita enää sinuun
Kuin rannan helmeilevä kuoha,
olit joskus samankaltainen
Nyt vain nuo myrskypilvet
ja sydämen syvyys,
ovat ainoa seuralaisesi
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi