En muista surullista laulua jonka lapsuuteni kuuli
En satua, jolla metsä puhuu taivaille
Rikas rouva naurahtaa
kun minä nostan hattua
Elämä on tehnyt tehtävänasä
ja minusta kuullaan
Isältä pojalle
ja vuorelta merelle
Laupea herra suo meille uuden
tarkoituksettoman virneen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi