Liikkeelle hyrähtävät autot
vaihtuvat
enkä saa pakotettua itseäni
yhteenkään
torimyyjien kellertävät valot
kaartelevien lintujen kirkuessa
ja minun jalkani
katukivetykseen kiinni kasvaneet
Yritän unohtaa olevani
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Mustaleski | Hän tuli lähteäkseen | 16.5.2011 | 17 | Runo |
| Mustaleski | Aamuni ilman sinua | 19.10.2009 | 18 | Runo |
| Mustaleski | Minä pelkään | 9.10.2009 | 14 | Runo |
| Mustaleski | Silmänruokaa | 22.3.2009 | 28 | Runo |
| Mustaleski | Pakkasyö | 22.2.2009 | 30 | Runo |
| Mustaleski | Aamuhämärä | 21.5.2007 | 30 | Runo |
| Mustaleski | Eräs hetki | 12.2.2007 | 29 | Runo |
Kommentit
Tunnelman suorastaan tuntee, haikean upea runo!
Runo kertoo jostain menetetystä ja pelosta, mutta pieni häivähdys tulevasta. Kaunis ja herkkä runo olemassaolosta ja elämästä.
Mitä kovemmin itseään yrittää unohtaa,
sen vahvemmin jokainen muisto menneestä piirtää itseään esiin.
Ja se kalsea valo aamun lopulta korvensaa kirjaimensa hehkuun.
Mikä olisikaan se keino ja tapa selvitä, yksinäisistä aamuista? Muu kuin se, että jakaa ne jonkun kanssa?
Tähän en osaa vastata... suruni on sanaton.
Kiitos.
kaipauksen täyteinen on runosi
kienoa kuvausta ONNEA!
Puhutteleva! Tässä on eräänlaista turhautumista ja kaipausta, jotka molemmat ovat vakiovieraita ihmiselämässä.
Hienosti kuvattu tunne. Osuu.
Haikean tunnelmallinen runo!
huh upea
joskus tuntuu
että maisemassa ei ole enää mitään uutta
Runosi piirtää voimakkaan, vaikuttavan kuvan kaipuusta, pidän tästä paljon.
Lohduton tunnelma on painava, mutta runo hieno. Pidän.
Kaipuun vilu tuntuu runossasi voimakkaana.
Hieno.
jonakin hetkenä mieli murskaantuneena
aistii minussa runostasi joka solu..
pysähtynyt, jopa hieman turhautunut tunnelma nostaa tämän tekstin raskaaseen sarjaan. hienoa.
Upeasti kuvattua ympäristöä mielialaan sulautuneena
Hieno tuokiokuvaus maisemasta
ja tunnelmasta. Vähän apean harmaa
mieli.
Voi nyyh kaunis <3
Haikea, hyvä runo...pidän
Kiitos sanoistasi : )