Halvaantuneet savupilvet yömajan sadekatoksessa
sormeton hanska kilahtaa kylmässä selässä
viimeinen rööki katkeaa täriseviin käsiin
Pohjoisessa revontulisateessa koivut haurastuvat
haamunuotio hehkuu sinistä sieluvirtaa
hauraita askelia kellastuneissa papereissa
Juon ruosteista vettä helvetissä
katson pohjattomasta kaivosta taivaalle
kuinka kalmari kuristaa sadepilviä
Lyijyä sataa maanpäällä
liekehtivät sienipilvet luovat kaaosta
tässä mustassa teollisuusviidakossa
Neljä vuodenaikaani ovat mehukkaampia
kuin sinun maanläheiset unelmasi
joita muistelet silmätikkujen pakokuopassa
Vastapäätäkin silmät punoittavat
huulet kaartuvat ylös
kuin vihan inflaatio muistikatkoksessa
Menen nyt nukkumaan
mutta ensiksi sammutan valot
kuka helvetti sammutti valot?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Aina autenttista
Aivosoppaa mehiläiskiisselillä tai ilman
Todistan rönsyilevät ryhävalaat
Purkillisessa pikkelssiä
Ajatukset kääntyvät lähes väkisin
Käänteisstratosfääriin
Mielikuvien kielikuviin
Jyrkkiin ja äkkivääriin
Haulikko hifistely ja asfaltin sulo ulina
Saa suoleni sopivasti solmuun
Kiitos tästä!
Upean ankea.