tarjoan itteeni rahasta
en siltikään kelpaa kellekkään
juon pullon halvinta punkkua
syljen kyyneleitä
piirrän partsin lasiin
isä sano ettei sais, jää jälki
haittaako se aina
se on muisto paskasta
"ilman kumii"
varatut miehet haistakaa vittu
en pysty koskaan pelkäämättä rakastumaan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kipeän arkirealistinen runo
prinsessahaaveiden ja ruosteritarien paskamaailmasta tai jotain :D