Ystäväni, oletko siellä?
Jossain kaukana,
tähtien takana
Sielläkö sinä olet?
Silti niin lähellä
Nurkan takana
tai aivan vierellä
Minä tunnen sinut
Juuri siinä
yön ympäröivässä pimeydessä
ja syksyisen sateen kylmässä syleilyssä
Minä ikävöin.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| kettulapsi | Ikävä | 29.8.2016 | 3 | Runo |
| kettulapsi | Minä rakastan elämää | 18.3.2016 | 5 | Runo |
| kettulapsi | Olet kaunis | 17.3.2016 | 6 | Runo |
| kettulapsi | Kaukana kaikesta | 8.2.2016 | 5 | Runo |
| kettulapsi | Ukkospoika | 18.1.2016 | 1 | Runo |
| kettulapsi | Ristiriitoja | 1.12.2015 | 3 | Runo |
| kettulapsi | Nimetön | 22.4.2015 | 3 | Runo |
| kettulapsi | Surutyö | 22.4.2015 | 4 | Runo |
| kettulapsi | Lupa olla vapaa | 3.10.2014 | 2 | Runo |
| kettulapsi | Ajaton omakuva | 25.9.2014 | 1 | Runo |
Kommentit
Niin hyvin usein sitä menetetyn tuntee yhä vierellään, vaikka hän on pois.
Ehkä elämä jollain tasolla onkin ikuista.
Kuolema ja sen jälkeisyys tullee aina olemaan ihmiselle mystinen asia. Minulta meni pitkään että kykenin poistamaan kuolleiden numerot kännykästä. Jotenkin sitä odotti kuukausien jälkeenkin että viestiäänen myötä ruudulla lukisi tutun numeron kysymys "Mitä kuuluu?" Tämä runosi on koskettava.
PS. hyvää syntymäpäivää!