Minä mietin
elämää.
Sen rosoisia kohtia ja kauniita
jo sileiksi hioutuneita pintoja.
Sitä, kuinka mikään ei mennyt
täysin suunnitelmien mukaan.
Ei se mitään.
Aakkosissa riittää kyllä kirjaimia.
Minä mietin
arkea.
Miten pidänkin siitä
enemmän kuin juhlasta.
Aamukahvista,
pikaisesta suukosta
ja makaronilaatikosta.
Koiran kuraisista tassuista,
kalenterin täyttämisestä,
sinusta ja minusta.
Meistä.
Ei murehdita enää tulevaa,
se kun tapahtuu kuitenkin.
Ollaan vaan
ihan vain tässä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit