Lähelle, päästin
liian lähelle.
En muistanut omaa
sääntöäni, vaan huomaamatta
annoin oven aueta ajatuksiini.
Onneksi hän teki virheen ja
minä havahduin,
astuin askeleen taaksepäin.
Kukaan ei koskaan enää
saa satuttaa.
Sen vannon, vielä kerran.
En kenellekään sydäntäni avaa.
Liian monta haavaa olen
arpeuttanut.Hiljaa mutta varmasti
ne ovat sulkeutuneet.
Niitä on liikaa, ja
minä pelkään, että joku saa ne auki.
Repäisee ne yhdellä lauseella rikki.
Ei, kukaan ei enää koskaan satuta.
Ei koskaan.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
