Vaivun jonnekin menneisyyteen.
Kipeää, niin suunnattoman kipeää.
Se kaipaus jonka koen joka kerta
kun sinne matkaan.
Rakastelumme kalliolla, uhkarohkeasti
nauttien. Sinä olit haltioissasi vartaloni
pehmeydestä, sen kaarevista pinnosta.
Lensimme ylöspäin, huipulle.
Tänä kesänä, tänä vuotena, et enää ole
minun. Sinut saattaa toinen korkeimmalle kohtaa
huippua.
Minun sydämeni kuuluu aina sinulle, ja sinä
tulet olemaan minulle se oikea.
Ikävää että meidän maailmamme eivät
sopineetkaan yhteen.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi