Tiedän että sinuun sattuu
sattuu niin paljon, ettet osaa kertoa
Tiedän että sinulla on ikävä
niin ikävä, ettet pysty edes itkemään
Tiedän että sinä kärsit
kärsit niin paljon, ettet näytä sitä
Tiedän että olet väsynyt
niin väsynyt, ettet avaa edes verhoja
Tiedän että olet eksyksissä
niin eksyksissä, ettei edes kartta auta
Tiedän että rakastat häntä
rakastat niin että sydämesi kuihtuu
Tiedän että haluaisit luovuttaa
mutta älä luovuta, koska rakastan sinua
Selite:
Päästäisitpä lähellesi, niin auttaisin sinua, auttaisin koska rakastan sinua
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Voi, nämä runosi ovat kauniita kauniita.
Hassua on se, että osa näistä on "perinteisellä" tavalla tehtyjä, paljon toistoa ja ei erikoisia rivityksiä. Silti nämä herättävät minussa suuria tunteita, ja näissä on jotain mikä tekee runoista erityisiä, muista erottuvia.
Ehkä se on vilpittömyys ja pelkästään suora kertomus elämästä, ilman kikkoja, outoja rivityksiä, monimutkaisia rakenteita tai erikoisia sanavalintoja.
Pidän, todella.
Koskettava runo elämänmakuista pettymysten kipeyttä. Runon kauneus on sen empaattisuudessa. Hienoa ystävyysrunoutta jonka karhea sisältö riipaisee.