Hiljaa vuoteessa
talvi tuoksuu ihanalle nälälle
ystäväni nimi anoreksialle
nukun vekkulitalon peilien vieressä
kääntyessä muutun itsekin
"Eihän minussa ole mitään vikaa?"
typerä nainen, outoja pelkoja
aavistuksia
Maassa on edelleen viime syksyn polku
Kompastun siihen aina
silloin kun kaikki oli masennuksen vika
sen jälkeen
minun vikani
vaivalloinen
iso
vääräpuheinen
"Mitä? Ei tietenkään! Hmh."
Pidän sinusta niin paljon
niin paljon etten uskalla liikkua
"Ei tietenkään!"
uskaltaisinko sanoa tänään
mä taidan olla rakastunut suhun.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi