Hiljaisissa taloissa
kellot kulkevat vastavirtaan ja porraskäytävissä
humisevat eilen sanotut sanat
ja postinkantajan perkele pimeässä.
Kaupungissa kaikki aina kulkee
tietyn kaavan mukaan ihan niin kuin
kaikki olisi kirjoitettu valmiiksi
asemakaavaan
ja lintuperspektiivistä katseltuun
katujen ornamenttiin:
aidatut puut ja
ihmisten kaavamaiset reitit paksuilla kaduilla.
Minä olen katsellut itseäni
tuntitolkulla eteisen peilistä,
enkä vieläkään keksi,
miten saisin itseni kuulumaan joukkoon.
Miten saisin itseni kuulumaan ylipäätään mihinkään.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
