Minä haluaisin rakastaa teitä kaikkia,
riippumatta teoistanne ja siitä millaisia olette.
Minä haluaisin nähdä pintaa syvemmälle
- minä haluaisin nähdä jokaisessa kauniin ihmisen.
Sillä tiedänhän, että jokaisella on
oma salattu todellisuus jossa on niin kovin paljon,
niin kovin paljon ihmeellistä ja kaunista,
niin paljon arvostettavaa.
Sillä näenhän minä, että te kaikki olette
tietoisia olentoja,
joilla on suunnaton arvo.
Ja koska tiedän -
vielä minä opin.
Opin rakastamaan kaikkia.
Selite:
Ehkä kaikista ei pidä noin luonnostaan, mutta jokaista voi oppia arvostamaan ja jokaisesta voi oppia välittämään.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mieki haluaisin oppia pitämään kaikista, just sellasena ku ne on. Tutustuin tässä muutema päivä sitten yhteen poikaan, kenestä ennen ajattelin kaikkea rumaa. Sitte ymmärsin että sehän on ihan mahtava tyyppi. Pitää vaan kattoo pintaa syvemmälle (:
Viisas ja ymmärtävä on runosi! Todella upea sanoma.
Eiköhän yritetä kaikki tehdä juuri noin.
Tähän sitä pitää ihmisen tähdätä... jos edes osaksi toteutuu niin saa itsekkin jo paljon... hieno...
Viisaita tässä sanailet runon mukavassa muodossa...olen samaa mieltä kanssasi, jokainen on oma ainutlaatuinen yksilönsä ja tunnetasolla tehdään sitten tuttavuutta...joskus ymmärretään toisen ajatuspolkua ja joskus taas mennään harhaan tai ei ymmärretä ollenkaan...ihmismieli on mukavan metka pakkaus ja sekin on totta näissä ihmissuhdekiemuroissa, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan...kun jaksaa kaivaa pintaa syvemmälle, voi tosiaan löytää aarteita, ja jos vielä luopuu ennakkoasenteista, silloin sitä onkin jo huikealla tutkimusmatkalla.
Hyvä pidin. Kaikkia ei kyllä väkisin voi rakastaa tai olla ystävä niille, jotka vihaavat sua. Tämän olen itse kokenut. Vaikka ihmiset kaipaa läheistä ei sellaiseksi voi ryhtyä kaikille, vaikka haluisi. Mut halit siul <3 ku siihen aina pyrit.
hyvä pointti, vaikka ihte en ihan samalla linjalla olekkaan.
äitini uskossa olevana opetti penskana miulle, jott kaikista ei pidä tykätä, mutta inhota ei pitäisi kettään. ja mie reppana pitkään yritinkin sitä, mutta näin kieroon kasvaneena kehtaan myöntää tunteneeni joskus sellaista vihhaa ihmistä kohtaan, joka on pelottanut jo ihteänikin. ja vaikka yritänkin aina tarpeen tullen antaa ihmiselle toisen mahdollisuuden sen pieleen menneen ensivaikutelman jäläkeen, niin loputtomiin en jaksa.
ystävyys ja rakkaus on niin helppo lyödä palasiksi, mutta huonoa kuvvaa on hankala rakentaa hyväksi taasen. niin se vain valitettavasti mielestäni on, vaikka ei pittäisi.
ehkä mie en edes yritä kaikkea rakastaa, mutta yritän jatkossa antaa vielä mahdollisuuksia avartaa katsettani.
Niimpä niin. Kaikki ihmiset ovat kauniista jostakin kohtaa. Jotkut ihmiset näkevät valitettavasti vain sen kuoren. Pinnan ihmisestä. Eivät katso syvemmälle, tai edes vaivaudu juttelemaan että saisivat jotain luonteestakin irti. Jotkut ihmiset kuitenkin onnistuvat näkemään myös sisäisen kauneuden (:
niinpä