Uusi aamu, pelto ja saari
Konjakki, vesi ja samovaari
Kiroan kymmenennen toiveeni
Onko Ceralan minun viimeinen voiteeni
Mieltä perataan, kivun liikkeiden suuntaa
Oikeinko tein vaikken antanut tilaisuutta
Ei tavallaan kaikki olekaan kuten itken
Silti onnen helposti huolten seasta pois kitken
Heitän syrjään, sen vierasmaalaisen,
Naamaa hieraisen, lie raskaat taas laineet
Joilla tämä laiva seilaa - ikityyni
Pysähtyneisyys ei purjeita heijaa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
