Ajatus juoksee kuin villihevonen
Mieleni kuin olisikin niin keponen,
jotta tehdessään kepposen muuttuisi tila lepposeksi
Ei enää tarpeen kuva olisi lettoretki -
upottavaan maahan syynä mielen haava
Välillä pää huutaa niin, että purkaudun laavaa
Magma on veren värinen, silti pelkoa täynnä
hyytävää kylmyyttä värisen
Toden muodon kuu näyttää
Muuttuu mies valheensa kuvaksi
Kun tuhat kieltoa peilasi luvaksi
Mun lapsi on rikkaudesta puute
Miten seteleistä teit sen pyhimmän uutteen
Ei nuhteetta selvii silti lumeen silmien eteen
kuin usvaverhosta saadaan huntu ylle veden
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
