Yksinäisyyden aallot vellovat ylitseni,
minua ei taaskaan kutsuttu.
Istun täällä paikoillani,
tuijotan todisteita toiveideni turhuudesta
- koskaan eivät ole kynteni
kasvaneet näin pitkiksi
Olenko kuin lasiseen laatikkoon vangittu,
ikuisesti ikkunasta maailmaa katseleva
ulkopuolinen tuomittu tämän kaiken
hyytävän turtumuksen sisälle
- aina ja ikuisesti
elämänsä loppuun asti
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Raatokorppi | Tyhjyys virkattuna välinpitämättömyyden muottiin | 21.7.2011 | 0 | Runo |
| Raatokorppi | Käperry kanssani kuortemme suojiin | 19.10.2010 | 1 | Runo |
| Raatokorppi | Kuin vanhan päiväkirjan pakkolukua | 14.10.2010 | 3 | Runo |
| Raatokorppi | Elämän hekumallisia hetkiä pikkutunneilla | 15.9.2010 | 0 | Runo |
| Raatokorppi | Hyvät tavat eivät ennenkään tarjonneet tunteita | 12.9.2010 | 0 | Runo |
| Raatokorppi | Enää en kurota tuntemattomaan | 12.9.2010 | 2 | Runo |
| Raatokorppi | Kaikki kauniit ajat jossain kaukana | 8.8.2010 | 1 | Runo |
| Raatokorppi | Vain yhden maailman kuluttua | 10.7.2010 | 0 | Runo |
| Raatokorppi | Aurinkoa ei voi tavoittaa edes yöllä | 17.6.2010 | 0 | Runo |
| Raatokorppi | Meidän mielemme täyttyivät tytöistä ja pojista | 8.6.2010 | 0 | Runo |