Silloin kun kaikki oli vaikeampaa ja raskaampaa,
silloin minä elin elämääni.
Tänään kun kaikki on helpompaa, ja pääsen ylös sängystä aamuisin,
huomaan yhtäkkiä maailmastani uupuvan sisältöä.
Nyt minä haikailen jälleen vanhojen aikojen perään,
muistelen sitä humalaista suudelmaa.
Voisiko joku tulla ja täyttää elämäni tunteilla?
Minua pelottaa etsiä ja löytää niitä itse.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Raatokorppi | Tyhjyys virkattuna välinpitämättömyyden muottiin | 21.7.2011 | 0 | Runo |
| Raatokorppi | Käperry kanssani kuortemme suojiin | 19.10.2010 | 1 | Runo |
| Raatokorppi | Kuin vanhan päiväkirjan pakkolukua | 14.10.2010 | 3 | Runo |
| Raatokorppi | Elämän hekumallisia hetkiä pikkutunneilla | 15.9.2010 | 0 | Runo |
| Raatokorppi | Hyvät tavat eivät ennenkään tarjonneet tunteita | 12.9.2010 | 0 | Runo |
| Raatokorppi | Enää en kurota tuntemattomaan | 12.9.2010 | 2 | Runo |
| Raatokorppi | Kaikki kauniit ajat jossain kaukana | 8.8.2010 | 1 | Runo |
| Raatokorppi | Vain yhden maailman kuluttua | 10.7.2010 | 0 | Runo |
| Raatokorppi | Aurinkoa ei voi tavoittaa edes yöllä | 17.6.2010 | 0 | Runo |
| Raatokorppi | Meidän mielemme täyttyivät tytöistä ja pojista | 8.6.2010 | 0 | Runo |
Kommentit
rehellisen herkkää puhetta itsensä kanssa...
Tuttua. Kun elämä alkaa sujua,et tiedä mitä sillä tekisi. Pidin.
hienosti kirjoitettu runo, pidän