lentämisen jalo taito

liudentui tuuli osaksi minua
ja katsoi
kuulosteli aistien kirjoa
vaan eipä tiennyt lentämisestä mitään

kuin suoraan metsästä
kaikuun takertuen nousi siiveelleen
polki ensin maata
ja hyppäsi

puuhun törmäsi
voi kai raukkaa sääliä
mutta lentämisen jalon taidon
jo lapsena saanut on omakseen

ilman siipiä
vaan ei helppoa ole tuo
tarttui tuuli osaksi minua ja niin minä törmäsin kallioon

ja mitä me tästä opimme
emme kai mitään.