Tuulesta toiseen
minä sanani suljin
sieluni mailla
kylmän kanssa kuljin
Ei yötä ollut
pimeyttään antaa
suojaksi tänne
vasten merta, rantaa
Ikikallioin luota
veden kylmän alta
löytyi suoni piilossa
maailmalta
Sen puhetta kuulin
ne omaksi haalin
muovasin maat
taivaatkin vaalin
Kunnes loppui aika
eikä kantanut ääni
jota säästin iät
eksyin elämääni
Tulen loimussa silloin
kun maailmat paloi
itkin vuoksi sen
joka uskoni valoi
Päästin irti
olin vihdoin vapaa
sanat löydän vielä
Pohjolan takaa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
