Viestin etsijä

Runoilija Morden

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 31.8.2005
Viimeksi paikalla: 8.9.2022 1:50

Asuinpaikka: Pori
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

"Haukkuvat laiskaksi, vaikka mitään en oo tehny"
 
Suuria totuuksia
suuria sanoja
ei enempää valoa
ei vähempää pimeyttä

Kastepisaran pinta särkyy
se näyttää tuskan nurjan puolen
Väistyy pian henki lapsen
kun järjen loukot romahtavat

Näkyjen ymmärtäjät
kieltävät meiltä sen
minkä oikeus olisi
muutoin langettanut
lunastettavaksi
vain yksi tarvitaan
mielten kapinaan

Ja maan kuoresta
on nouseva
se suuri koneiston
puuttuva lenkki

Kivessä mustassa seisoo nimi
olen joskus kuullut sen
värssynä kivessä yksi rivi
"Rakastani kaivaten"

Joka syksy täällä kuljen
etsien viestiäsi turhaan
kauniit kukat tieltäni poljen
elon tieltäni surmaan

Kirjaan sanat syksyn tuomat
kevään koitan musertaa
talvella järkeni laahaa
kohti ajatusta parempaa:

"Jätä minut jo rauhaan
 anna sieluni matkustaa
 hautaan sanat syksyn tuomat
 kevään olen murskannut
 
 Talvella järkeni laahaa
 kohti kurjaa kuoloa

 Jätä minut jo rauhaan
 anna sieluni matkustaa
 en enää etsiä jaksa
 kuviteltua totuutta"


Hengitä tätä
vapaata ilmaa
kun piiput
ja rattaat
eivät vielä sitä
ole turmelleet

Katsele tuota
auringon kehää
joka vielä
savusumulta näkyy

"Odota hiljaa
kuolemaasi
sillä kukaan
ei jää sinua
kaipaamaan"


Se polttaa kylät mennessänsä
raiskaa naiset, vanhukset
se silpoo miehet elävältä
jättää lapset katsomaan

Se odottaa jotain Sinulta
vaan kun et järjeltäsi
mitään enää löydä

Voit syyttää monia jumalia
siitä miksi olet kasvanut
ja nähdä vielä hetken aikaa
nuo kasvot kuolleet ja kalvenneet

"Ne äitisi kasvot
 rakkaat ja hyvät
 ovat harmaudessaan
 hajonneet
 
 pelkäksi muistoksi
 rautaisessa kallossa
 joka odottaa käskyä
 luojien"

Olen tullut läpi metsän
kuuta hopeista katselen
kivun sisälläni kestän
ääntäsi vielä seuraten

Tulkitsin viestisi ehkä väärin
viilsin ranteeni vuotamaan
tajunta lensi jo maailman ääriin
"En voinut sinuun luottaakaan..."

Kirjaan sanat syksyn tuomat
kevään koitan musertaa
talvella järkeni laahaa
kohti ajatusta pahempaa:

"Jätä minut jo rauhaan
 anna sieluni matkustaa
 hautaan sanat syksyn tuomat
 kevään olen murskannut
 
 Talvella järkeni laahaa
 kohti kurjaa kuoloa

 Jätä minut jo rauhaan
 anna sieluni matkustaa
 en enää etsiä jaksa
 kuviteltua totuutta"
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot