Nukkumaan mennessäni kerta toisensa jälkeen havahdun yksinäisyyteeni. Päivän pitäisi päättyä siihen, että saa käpertyä toisen viereen ja tuntea toisen lämpö itseään vasten. Päivän askareissa on helppo unohtaa asioita, mutta kun käyn nukkumaan totuus paljastuu ilta toisensa perään.
Käyn viereeni ja käperryn,
haluan tuntea lämpöni,
haluan kuulla hengitykseni,
haluan, että huomenna heräisin yksin viereltäni.
Niin on tyhjää vierelläni, että mahtuisin siihen hyvin.
Niin on tyhjää huominen, että siihenkin se sopisi.
Niin on tyhjää toivoni, että unelmani voivat valita mieleisensä paikan.
Hyvää yötä!
Selite:
Ei tässä mitään järkeä ole, mutta nukkumaan meneminen on kaikkein vaikeinta. Ihmeellisä ja pelottavia ajatuksia, mutta kyllä minä niille enempi nauran kuin annan niiden horjuuttaa itseäni:)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
