niin tärkeä
mutta niin mitätön
niin näkyvä
mutta niin näkymätön
aina äänessä
mutta silti niin hiljainen
ihmisten ympäröimä
mutta silti niin yksinäinen
muille valo pimeydessä
mutta itse niin valoton
muistuttamassa muita toivosta
mutta itse niin toivoton
sitähän se on
elämäni paradoksina
mutta niin mitätön
niin näkyvä
mutta niin näkymätön
aina äänessä
mutta silti niin hiljainen
ihmisten ympäröimä
mutta silti niin yksinäinen
muille valo pimeydessä
mutta itse niin valoton
muistuttamassa muita toivosta
mutta itse niin toivoton
sitähän se on
elämäni paradoksina
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ajatteluttava runo.
Vastavuoroisesti ihmissuhteissa pitäisi toteutua antaminen ja ottaminen. Jos vaan yksi ottaa ja toinen antaa,huonosti siinä lopulta käy.
Ehkä suurin ristiriita on Jeesus ristillä.
Uuden ajanlaskun syntymä.
Usko tai älä niin joka tapauksessa hänestä ja hänen elämänsä tai kirjoitukset oli ja on vieläkin ristiriitainen.
Sivut