Oliko meidän aikamme tässä
hetki pimeydessä
varjoisassa valkeudessa?
Oliko meillä hetki kaikkeutta
Hetki elotonta - tunteettomuutta?
Meilläkö olisi ollut tarina tässä,
syvässä vedessä
vailla totuutta?
Meidän aikammeko olisi ollut valhetta,
sanatonta,
tunteetonta, turhuutemme puheliaisuutta?
Eikö meidän sanoillamme ollut yhteistä kieltä,
emmekö me koskaan lausuneet sanoja samoja, ymmärrettäviä eleitä?
Eikö sanojani ymmärretty,
eikö lauseitasi muistiini tallennettukaan?
Me olimme unelmaa,
liki rietasta tarinaa.
Me olimme sanoja sanomattomia,
eloa vailla tietoa ja tarinoita.
Koskaan et minua nähnyt.
Koskaan en sinua kai kuullut.
Tuhottu jo.
Unohdottu huomenna.
Kerrotko minulle tämän päivän sään?
Selite:
Muisteloita muutaman oluen äärellä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit