Hän riisuu unettomuutensa,
kahlaa tyyntyneeseen veteen.
Pohja on pakenevaa kiveä.
Hiekkalinnat sortuvat
poissaolon painosta.
Harson lävitse on raskasta hengittää.
Lohduton on kadonnut aika
kaivatun hahmossa.
Hän vajoaa pilviin
ja laskee sylistään
mustia lumpeita.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ai samperi että on hyviä, aion kyllä lukea monta sun runoas vielä mutta nyt sanon jo näistä lukeneistani että pidän tosi paljon sun tyylistäsi! :)
sun runot on rannalla ollessaan kotona :)
Upeaa! Synkän traagista voi olla kaipuu kadotettuun... kosketti!
Hukkuminen. Vajoaminen kaipauksen kivi rintalastan alla. Ahdistava, vaikuttava ja hieno runo.
Raskas tunnelma ja niin tiivis, hieno.
tästä ei voi olla pitämättä.. todella hienosti kirjoitettu..
Tämä on upea.
Hieno runo kerta kaikkiaan... ;)
Voimakkaita metafooria ja sanomakin on kohdallaan, erittäin hyvin muotoiltu, pidin!
Toi lopetus oli tosi hieno :)
Mahtavaa! Osaat sanailla, taiteilija;)
ai samperi että on hyviä, aion kyllä lukea monta sun runoas vielä mutta nyt sanon jo näistä lukeneistani että pidän tosi paljon sun tyylistäsi! :)
sun runot on rannalla ollessaan kotona :)
Raskasta lukea.
Mutta hyvä vaan!
Suosikki ->