Minulla on tulehtunut maailmankuva.
Märkiviä, turvonneita
purppurakudospunoksia.
Joka helvetin suuntaan.
Ei yhtäkään iskua enempää
näiltä kämmeniltä
näille poskille.
Desinfioivia voiteita
steriilissä ympäristössä.
Rohtuneita huulia ja
imelänvihreitä mustelmia.
Itsensä umpeenrähmineet silmät.
Mutta minä hengitän näitä
pisaratartuntoja, homeitiöitä,
kuin raikkainta kevättuulta.
Kirjoitan tulehtunein rantein, tanssin
sääriluunmurtumaani huomioimatta
ja olen hyvin tietoinen;
Tämä paise tulisi puhkaista.
Selite:
Ole mun ibuprofeeni, älä amoxillin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tässä on paljon sanoja joista tosiaan pidän: tulehtunut, märkivä, turvonneita jne.. hienoa tekstiä!
Ovelasti kirjoitettu.
Pidin. :)
Hienoja kirjaimia, mukavaa lääkettä masennuksen tasolle nousevaan, metafyysisiin mittoihin ulottuvalle tylsyydelle. Nostattaa ikävän mukavan virneen huulille. Jälkimakuna sikarilaatikon sisäpinta. Yleisarvosana: Hieno.