Viimeinen keikka

Valkoista
ja kylmää terästä
desifiointiaineen lemua
vakavia kasvoja

Et enää hymyile
kuin viikko sitten
hypätessäsi autoon
kun jäin perääs katsomaan

Makaat siinä
teräksisellä tasolla
peiteltynä valkoisella
haavasi kätkevällä

Pyysit mua mukaan
keikalle viimeiselle
vaikka sä tiesit
että mä lopetin ne

Kysyvät ”Tunnenko?”
mietin hetken aikaa
myönnän tuntevani
jo yhden ihmisiän ajan

Sä sitten heitit sen
keikkas viimeisen
jos mukaas oisin tullut
oisko ollut mun viimeinen