Elämäni mennyt
ihoni alla kytevä
on tatuoinut itsensä
heimomerkiksi otsaani
Kujien pimennoista
se mulle kutsuaan kuiskii
hokee päässäni mantraa
mustan puhuvaa
Irti se ei päästä
ei löysää kynnet sen
vaikka ainut mikä merkitsee
ois mulle normaali huominen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä huokuu elämää. Kipeääkin, mutta jatkuvaa. Kuljettaa lukija sen pimeämmälle puolelle, kiehtoo.
rankka runo!
herkkä, kaunis ja karukin, niin olisiko liikaa saada se normaali huominen, kosketat syvältä sanoillasi, jotain tiedän tuskasta minäkin, kiitos runostasi
pysäyttävää. mä tykkäsin. eipä tuu nyt sanottavaa mieleen, oli sen verran hiano.
Kosketit runollasi kokonaan :)
Niin liikutuksen valtaan sait suureen... <3
Todella vahvaa tunnetta, joka välittyy hyvin lukijalle. Hienoa.
sanattomana,kyyneleet valuu pitkin poskia....
oijoi kun on hieno runosi. tämä menee ehdottomasti suosikkeihin.
Runosi soljuu mukavasti tajuntaan.
Kukapa ei kaipaisi normaalia päivää välillä tähän hullunmyllyyn.
alku :'>
Tuo viimeinen kappale... Sanattomaksi saat.