Sanat suljetut, huulilla sinetöidyt,
eivät päädy kuulluiksi,
eivät päädy ulkopuolelle.
Sydän sykkivä, hyvästit kuiskaa,
klovnin huiskuttaessa,
kuiskaten sanoja lohduttavia.
Silmät sulkeutuvat,
painuu alas pää.
Muistot ne kultaiset, kelmuun käärityt,
saavat jäädä nyt unohdukseen,
jäädä mielen kellariin.
Viimeinen katse,
viimeinen lause,
kääntyy selkä.
Niin painuu muistot niin kultaiset,
syvään unohdukseen,
yhteen viipyvään huokaukseen.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
