kuin ne eläinten luomenlyönnit
kuin paniikintäytteinen kuolemanpako
ei, vain uni metsästä
vain uni unennäöstä
shamaanisilmälasit otsalla
neulastiheydestä tähtikartat tuikkivat lävitse
kylmä neulashuokaus vavisuttaa
havuviiri korkealla skalpeeratun maiseman keskellä
hakkuuaukioita pelotta valaisee kuu
yksi kerrallaan pihkaiset sormet tähtikoloihin
tahmeat naksahdukset kun kääntää
ja nyrjähtää tähden sakara, puun nilkka
ja rusakot valkopukuisina yölevoltaan syöksyvät
jäniksenlentoina suuntiinsa
ei, vain painajainen portinmurtajasta
vuoteesta nousen vesilasin hamuten
sen kulautan
on taivaallaan kuu
ja tähtiä jotka horisontin aurinkoveteen liukenee
ja sammuu
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
