Matkustaja

Tämä bussi rämisee ja niin ikään
siirtyy tärinä käsialaan
on kuin suuret Neuvostokoneet rattaineen
kävisivät istuimeni alla

ikkunalasi jotenkin sumeana, hiotun
muovin kaltaisena unennäkölasina
kun ulkona muutenkin avaruuspimeänä tiet,

ja heijastuksesta erottaa kunnolla
vain silmämuniensa kiiltelyn.

Penkki on lämmin ja lämmintä ilma,
villatakki, vain jalkoja kylmää

jalkalistaa rapistelee lävitse puheensorinan
jokin pieni lukko tai nivellys kitisee
kuin hätäinen hiiri matkan edetessä.

Kiiltelevät myös istuinten metalliset ruuvit
selkämysten selkämyksissä

ne ja silmämunat

tässä avaruussukkulassa villeinä kiiluen!
Minä matkustan.