kevätmyrskyjä

Runoilija toukokuu

nainen
Julkaistu:
118
Liittynyt: 22.12.2004
Viimeksi paikalla: 30.9.2024 12:50

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

tämä tyhjyys syö koko talon
jos uskaltaisin huomenna
ensimmäisen kerran pitkään aikaan
antaa auringon säteiden koskettaa minua

olen vieressäsi niin yksinäinen
että minun on mentävä kauemmaksi
kun teeskentelet nukkuvaa

sinussa on myrskyisät kevään päivät
en osaa enää hallita niitä

tässä hämärässä
ääriviivasi näyttävät
pelottavan katoavilta

Selite: 
i'm not getting any stronger
Kategoria: 
 

Kommentit

Mielenkiintoinen teksti, taidolla tehty. Tunnelma on synkkä kuten myrskysäällä konsanaan. Pidän suunnattomasti siitä kuinka luonto joskus näyttää voimiaan- pidän myös tämän runon vahvuudesta.

mm kiitos (:

Taitavasti kirjoitat, tämä on sellasia runoja joka luo kuvan ja tunnelman mieleeni ja jää sinne vaeltamaan. Tulee mieleen paljon, ehkä liikaakin, mutta päällimmäiseksi jää toivoton tunne ja kuva ihmisistä jotka ovat kasvaneet eroon. Ehkä huomaamattaan.

hieno
ja etenkin viimeinen säkeistö !

ihanan hämyinen ja hauras tunnelma koko ajan, mulle tuli tällainen mielikuva: merenrantatalo, jonka hämyiseen makuuhuoneeseen kuuluu kun aallot iskee rantaan. sinivalkoraidalliset lakanat. aurinko pilkistää rullaverhon alta.
hihiih :) mulle tulee aina hirmu vahvoja mielikuvia kaikista runoista, eikä välttämättä edes liity koko runon aiheeseen! mutta mun mielestä on kivaa miettiä kaikenlaisia tilanteita ja hetkiä ja joistakin runoista tulee mieleen värejä...
upea nimi tällä (:

ensimmäisen kerran pitkään aikaan
antaa auringon säteiden koskettaa minua

uskallat sää :)

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut