en minä ole huimaavia tanssiaskelia
kaupungin mukulakivillä iltamyöhään
kaatuessani sinun syliisi
sillä tänään minua ei ole olemassa
en minä odota sinua parvekkeesi alla
ei kukaan ole vieläkään
kasvattanut minulle ruusupuutarhaa
ja sinä et ole varovainen kosketus ihollani
tuuli hiuksissani ja korkeiden puiden latvoissa
ja takapihan kokoinen aurinko
on kuin kasvoille piirretty hymysi
minä olen rikkinäinen viinilasi parketilla
unohtuneita kappaleita kaukaa
ja tänään päiväpeittoon kietoutuneena nukahdan
onnellisena kun et ole minulle mitään
Selite:
'cause now i can play this game too
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
