Nimetön

Miten joku asia voi tuntua niin väärältä ja oikealta täysin samaan aikaan..

Sinulla on jotain minulle kuuluvaa
Ketään en ole päässyt lähemmäksi
kuin sinun omaasi
Silti olen enemmän kuin onnellinen puolestanne
Ennen hän avasi syvintä olemustaan
Kertoi kuinka yksin on huono olla
Emme sulautuneet yhteen
Eihän öljykään sekoitu veteen kunnolla
Jaoimme silti paljon, ymmärsimme
Ja vaalimme hauskanpitoa ja lapsenmielisyyttä sydämissämme
Kunnes valitsitte toisenne

Kaikki muuttui
Tunteeko hän enää minua?
Kokeeko minut uhkana?
Teitä on vaikeaa katsella ulkopuolelta
Jos pääsisin lähemmäs, ymmärtäisin aivan varmasti

Aina kun mainitset hänet tunnen pistoksen
En voi enää puhua samalla äänen sävyllä
Se ei tunnu oikealta
Täytyy muuttaa käyttäytymistäni
Tuntuu vielä huonommalta

Kaikki entinen on ohi
Siitä olen iloinen
Mutta sydäntäni koskee silti