Seisot paikallasi,
etkä tiedä että sinun pitäisi antaa virran viedä
Virta nykii nilkastasi:
”Tule vain, älä pelkää.”
Astut pari askelta eteenpäin,
mutta silti varoen.
Veden kylmyys jäätää sisintäsi
ja ilman harmaus saa silmäsi kostumaan.
Olet saanut rohkeutta
ja kävelet reippain askelin pitkin jokea.
Jokea jonka päämäärää et tiedä,
etkä ole ymmärtänyt.
Saavut luokse portin suuren,
jonka taakse et näe.
Sieltä kumpuaa vesiputouksen jylhä kohu
ja ihosi menee kananlihalle.
Niin astui poika tuonenvirran vietäväksi,
lopullisen leponsa hyväksyi.
Jättäen taakseen tuskan suuren ja ikävän tuon mahdottoman.
Selite:
Ymmärrys ei tahdo kertoa sanojaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyvin kirjoitettu tarina! Tykkään (:
Kaunis <3
Pidin :) Lisään suosikkeihin.