Säg Mitt Namn

Runoilija New England

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> New England kuva
mies
Julkaistu:
672
Liittynyt: 14.10.2011
Viimeksi paikalla: 25.12.2024 19:09

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

“Love is the longing for the half of ourselves we have lost.”  



Vuodet

Niin se
ihmistäkin liikuttava 
hetki saapui,
sydämen pulssi
laskiessaan vuosiaan

jotain mitä
ilman ei voi kuulla
itseään, 
hiljaisuutta

täyttäessään
omaa mittaansa,
antaessaan maansa murheiden
vielä odottaa

seistessään omilla jaloillaan
ja katsoessaan 
lumen peittämiä
jykeviä kuusia

elämänsä lankaa
silmissään
ja vaikka
hän hukkuisi
tähän kauneuteen 

hän lähtisi
hymyillen ja 
elämän maku kielellään

ollen osa samaa unelmaa
samaa 
hiljaisuutta ja rakkautta tulvillaan



Näistä sanoista on tahdikkuus kaukana

Olet kehosi varjo, silmäni liikkumaton
mutta putoat pimeästä valoosi
ja nyt nimesi on tavoittamaton taivaanranta,
josta muovaat ruumiisi

himoitsemasi kaukaisuutesi

olemalla uusi aika
uusi sisältö ja sen rosoiset ääriviivat

hetki jolloin tiedät muuttuneesi arvoitukseksi

enemmän kuin muistojesi haamu

mielikuvitelmaa jostain toisesta

ja miten se epätodellisuus antaa todellisuuden

tulevan rakkauden, joka läikähtää valoisaan nimeesi



Huojuva heinä

Elämän jos
antaa pantiksi,
miten sen
osaisi lunastaa
 
miten se
monen
vuosikymmenen
vaiteliaisuus
muuttuu ääneksi
 
miten kaksi
osaakin hengittää
samaan tahtiin,
tuntea elämän
virtaavan sisään ja
ulos
 
miten vuodet ovat
sitä muokanneet,
saaneet suunnistamaan
vaistojensa varassa
 
säteillä me
tason kielekkeellä
saamatta kosketusetäisyyttä
mihinkään
 
pelkääkö
se onnentunnetta,
koska tietää
sen
muuttuvan hyvästeiksi
 
kiihkon,
hellyyden
 
kaiken sen
rakkauden joka
on tehty toisillensa
 
silti se
hyökyy maailmaan
 
vaikka ihminen kulkee
ajassa kohti
tuntematonta
 
vaikka iho kuoriutuu
kerros kerrokselta
 
se tuntee rakkauden
kaipuumme,
ja niin siitä
versoo elämä,
huojuva heinä
 
sellainen hetkessä
siintävä välähdys,
joka ohimenevässä
tunteessaan
on onnellinen
 
jos vain sinä tulisit



Joka päivä ja joka ikinen yö
 
 Siinä lyhyesti elon retki
 ja summa viisauden ja määrä maan.
 
 Elämän, vapauden se ansaitsevi,
 ken itselleen ne kiistää joka hetki.
 
 Hän läsnä, rakkaus,
 käy vankkumatta täällä vaarain tiellä.
 
 Puhtaampi on tuskani kuin riemuni,
 kirkkaamat pilvet ja vihreys maan.
 
 Elämä, opeta minua onneni mennen
 syvemmin sinua rakastamaan.
 
 Hän tulee taas, te ilon tunsitteko
 niinkuin aalto.
 Se tuli hänen askeleitaan ennen
 
 Kipinä kirkkain, tuli pyhä
 kuin tähti tiellään pyhiinvaeltajan.
 Kun katkee, kirpoo kahleet kaiken,
 ajan,
 
 Sä loista aina, palat yössä yhä;
 
 RAKKAUS
 
 katseessa syvä.



Vastakohtaisuuksia

Kovuudelle on monta määritelmää
Pehmeys, onnen myötäjäinen
äänesi painolla
rakastan


Round and round

Olen kulkenut
ympyrää
silmät sidottuina

yksikään kierros
ei merkitse mitään

elämän sietämätön
totuus

luulen olevani
piilossa ja
kaikki onkin
läpinäkyvää

mutta ne silmät
eivät sitomattominakaan
näe tekojen ääreen

läpinäkyvän valheen
läpi

tottelevat vain käskyjä
ja säilyttävät kunniansa

huolettoman vastuuttomuuden
tunteen

ja karuselli vaan pyörii



Perhoskesä

Olen lentänyt
ja etsinyt
tehdessäni mielikuvistani
päivän ja
odottanut sitä
mikä koskaan ei tule

yötä joka olisi
epätodellisen vastakohta
kuorien todellisuuden
esiin

eksyttäisi epätoivon
kaukaisten ääreen

hämmennys on
hänen nimensä,
se jota kieli ei
satuta

kuiskaus ei sytytä,
ainoastaan aistit
heräävät naamioiden
takaa

ne jotka ovat himon
ja rakkauden väliin
kätkeytyneet,
harhailevaan huokaukseen
paenneet

vuodenajat taipuvat
päivästä iltaan
keväästä kesään
kertoen salaisuuksiaan

kalpeiden kasvojen ääreen

kuollen laillamme
onnellisena,
kaivaten syvästi ja
eläen vain sitä yhtä ainoaa varten



Don't Dream It's Over

Elämä

on pesäänsä
mahtumattomille
poikasille
kurkistus horisonttiin

vanhukselle
käyntikorttinsa
jättänyt
rosvo

seisovaksi
muuttuneen ilman

jalkapohjaa hiertävä
tekemätön

nyt kun
katson eteeni

haistamalla eilisen

hellalle palaneen
elämän rippeen

mustelman, joka
nousee tallotuista
unelmista

huomisen viereen
nukahtavasta
rakkauden äärestä

kiihkosta
tislaantuneet sanat

eletty elämä

kyky rakastaa
kunnes kipua
ei enää tunne

ole olemassa

ja pimeys
silmissä

hymyilevää iloa täynnä



Shine On Me

Sokeassa metsässä
alastomien puiden
pimeydessä
minun valtakunnassani,
sinut minä tahdon

Sielussani palaa
jäähyväisten roviolla
syyllisyyden risti
täynnä nälkäisiä suita,
mutta sinut minä vain haluan

Vaellan varjoissa
auringon ympäri
etsien vapautta
silmiesi kaukaista väriä
joka ovien raoista
aiheuttaa viluni ja vapinani

Jäätyneen ihon lailla
kouristaa peilikirkas kaipaus
tihkuvana räntänä
hokien kosketuksen kipinää
toivoen jään särkyvän välillämme
sillä sinun kosketustasi minä vain haluan

"See me walking, see me crawling
Shine, shine on me"



Live Tomorrow

Pitääkö pystyä
luottamaan, jotta voisi
rakastaa,
välittäisinkö toisesta
ihmisestä enemmän kuin
itsestäni
pitäessäni silmää iskevää
hymyä kädessäni

miksi murtaisin lumouksen?

vain seinä erottaa
elävästä elämästä,
murtaisinko sen
vai odottaisinko
kutsuvaa kättä ja
vetäisin sen itseeni,
maistamalla sen
pahetta

yksinäisyydessä ja
yksin hän viihtyi
ei kaivannut seuraa,
side silmillään
erossa maailmasta,
siitä josta voi
uneksia
ei koskettaa, eikä nähdä
ei laulaa
ei.. ei.. ei.. ei…

sataa,
sataa rankasti
hän tuntee,
aivan kuin sadepisarat
olisivat luoteja
lävistäen sisimmän
tehden reikiä,
aukkoja joista
elävänä kuolleen kirkkaus
saa otteen,
yksinäinen kipinä
uhmaamassa alistumisen
hämärää sadetta

nytkö se tapahtuu,
sekö jo tapahtuu,
elän huomisen
peilin kuvaa seuraten
kaukana nykyisyydestä
lähempänä eilistä
murtamalla seinän,
poistamalla silmiensä
siteen, peiton
rikkoen peilin,
jonka kuva
todellistuu hauraana,
ehyempänä

en katso enää
taakseni vaan tähän
hetkeen, joka viiltää
partakoneen terän lailla
kuunnellen uhmakasta
hengitystäni,
elämänkilistyksen hetkellä
katson murtuvia muureja
ja tunnen hyvän olon virtaavan
taas sisuksiini ja ne
hehkuvat eksyneet pisarat
täynnä eloa kuin
vastaruokittujen poikasten
hymyilevät suut



Taas kuutamolla

Vaikka kuun sirppi
neitsyen kohtua valaisisi
ei se meitä perisynnistä
vapauttaisi,
kompuroimatta korjaisi
ja aurinkoa synnyttäisi
paitsi rakkaudesta



Vapaus

Vapauden ihana hetki,
ei yhtään lupausta
ei voittajia, eikä häviäjiä
tuntea vapauttava tuoksu matkan päästä
sillä rajattomana tiedät
missä rajasi kulkee
Kadota hetkeksi ja astua sen yli
saapumatta koskaan perille



Sataa

Taas sataa,
tuulesta ratiseva pisara
kosteutena ihon läpi
Tuska sammuu,
mutta se ei armahda
Monta ihonmyötäistä
hienopesua siliäville,
jumalan lahja viattomille



Ahonlaita

Maailma on täynnä
pyyntöjä ja kieltoja,
pieniä kiellettyjä syntejä
Lakipisteen hurmos
huutaa vapautta
puraista eroottista kokemustaan
Imeä ja niellä
tuntea viipyilevän makean röpelöinen maku,
rönsyjen hidas nautinto
Suuret punaiset mansikat

 
 
Eilisen illan
lempeys tuntui
kuin sametti
sielussa
 
avaamalla ikkunan
raikas ilma
pääsi lävitseni
 
elämään kätkeytyneet
salaisuudet
paljastuivat
niille omistautuneille
 
miten aamunkaste
osaakin varistaa
itsensä ja
avata kukintonsa
tietäen auringon
tulevan
 
loputtoman
valomeren
olla osana
todellisuutemme
aineettomuutta
 
 
 
aika, tila
ja aine on muuttunut
meissä tahdoksi
 
kaikki ympäröivän
elämän toiveet
sulautuvat
niihin silmiin,
jotka katsovat
 
sama pelikuva
loistaa taivaassa
kuin täällä
maan päällä
 
sama ruumiin
verhoama sielu,
jonka vallassa
on miten
se tahto
laskeutuu mailleen
 
kaivertaa
sydämiin tatuointinsa
miten ohjata
elämää
ja kasvattaa
tulevaisuutensa
 
 
 
onko kellään
käsitystä miltä
se katse
tuntuu iholla
 
miten se iho
tuntee sen,
miten se tuntee
heräävänsä elämän
 
ajan ja paikan
kiintopisteistä
 
juuri tuohon katseen
kohdistamaan kohtaan
 
 
 
 
unelmia särkyy ja
syntyy,
mutta nyt tuntui,
että jokin kaunis
puhui
ihmisen unessa
 
sellainen avaamaton
kirje,
josta tietää
jo tuoksusta
 
että se
herättää elämänhalunsa
 
minulle, joka
olin luopunut
haaveilemasta
 
olin virheideni
saldosta lukinnut
suurimmat toiveeni
ja haluni
 
ja nyt
 
se sama
halun polte oli taas
tekemässä
kaikista vastusteluistani
huolimatta
 
tuhkaa
 
pakottaen
merkityksettömyyden
nousemaan ja
avaamaan 
vastaanottavaisuuden
kuten jokainen kirjain
sanoissa merkitsee
 
jokainen monimutkaisuus
tahtoo,
että siitä
kaivetaan jotain
mitä ei voi
nähdä ja
 
silti se
kirjoittaa näkyväksi
kaiken, jonka
sydämen pohjamme
 
toisiimme yhdistävä
side haluaa


 
sielujemme tunnun
tuntevan
 
sellaista pientä
ja hiljaisuuteen
kaikuvaa rapinaa
 
 
 
kumma miten
niin pienen pieni
huomiokin voi
saada ympäröivän
tilan katoamaan
 
pudottamaan
ajalta pohjan
 
rukoilin, että
tällä kertaa
kohteena
ei ollut pelkkä
ruumis,
keho jota ajattelin
vaan myös
sielu
 
ettei pelkkä
halu ajaisi
ja raivoaisi
tyhjää
 
vaan täyttäisi sen
ja huuhtoisi edes
hetkeksi huolensa,
jotta
todellisuuden
tunteella olisi mahdollisuutensa
 
elämän tunteella
olisi mahdollisuus rikkoa
ne tuhannet portit
jotka estivät näkemästä
 
minkä takia
elämä oli luotu
 
huikaiseva ilmaisuvoima
tuntea olevansa
ihanteensa korkeimmalla jalustalla
 
koko elämänsä
nautintojen summa
yhdessä pisteessä
 
haluaako siitä
tietää enempää
 
miten kaikki sisäinen
oli muuttanut ulkoisen
ja
saanut kuolleen
muuttumaan
elävien keskuuteen
 
 
 
halusin avata
sen pisteen
 
kaivaa sen onkalon
jokaisen pisteen
ja vangita löytöni
edessä odottavalle
paperille
 
miten se
lämmin iho
osasikin aina
sulattaa kohmeen
pinnastaan
 
kuunnella hiljaisuutta,
puhumattomuuden
tunneta, joka
ymmärtää ilman
sanojakin
 
että jotain suurempaa
kohti ollaan menossa
 
 
 
ymmärsin,
miksi minun
oli aiemmin kohdattava
ne kaikki kauneudet
 
jotta voisin
tietää sen
puhtaan tuntee
vastapainoisuuden
 
miten se viisaus
jakaantuu,
todellisuuden kiinnittyä
kun sen osaa
jakaa
jonkun kanssa
 
 
 
 
ja vaikka näkisin
kauniin sielun ja
minulla olisi
paljon annettavaa
niin en osannut
jakaa
 
kielsin kaiken
mihin uskoin
antamalla vain ruumiini
 
pinnallisuuden
 
ja minua ei
ajanut siihen rakkaus
 
vaan välinpitämättömyys

elämän kasvattama viha,
joka oli kasvattanut
syvälle sisimpääni
 
se oli
kasvattanut
siivet,
tuulen
 
ja sillä
toiveella oli
vain yksi
pienen pieni
tarkoitus
 
miten ihminen voisi
olla se toteutumaton
polttoaine
 
halu, joka
pistelee
jokaisessa
elävässä
 
imien valon
ja tahdon itseensä
 
ollakseen taas
täyttymättömyyden toiveena
 
 
 
mutta epäitsekkäät
ajatukset
syntyvät samoista
tuulista
 
samoista elementeistä
syntyvät valon
säteet,
jotka porautuvat
 
polttaen verensä
ja
palaen sihisten
ihonsa
ohueen pintaan
 
 
 
se kaunis ei
voi olla väri,
edes punainen
 
koska kaikki eivät
voi sitä nähdä
 
eikä se voi
perustua
ääneen
 
koska kaikki
eivät
sitä kuule
 
sitä luomisen syvintä
olemusta
 
sitä, joka
poistaa sokeuden
jokaisen
silmästä
 
sen joka antaa
korvat kuulla
ihmisten säveliä
 
 
 
jotain sellaista
johon tarttua,
kun kaikki
muu tuntuu
luisuvan käsien välistä
 
avatessa
silmäni näen
päivänvalon
 
näin elämää
kauemmas
 
kaikkia visioita
ja unelmiakin
kauemmas
 
siihen jalansijaan
ja perspektiiviin,
joka merkitsee
kaikkein eniten
 
jota ilman ei
olisi tätä päivää
tai edes huomista
 
tietämättä
miten kaikki oli
päässyt tapahtumaan
 
miten se onnellisuus
katsoi itseään silmiin
 
 

kaikki tuoksut sekoittuvat
ja kätken ne sisääni
muistuttamaan
etten unohtaisi
 
että sanoisin ne
sanat, jotka
ymmärtävät
 
rakentaa palansa
palapeliin,
joka tuntui
niin kuin se olisi
ollut aina näin
kokonaisuutena
vaikka kertomus
on tietenkin sama
 
vain ihminen on
muuttunut
 
mikään ei
ole niin särkynyt
ettei sitä voisi
pelastaa
 
mikään ei
ole niin arvokasta tai
vaikeaa
ettei sitä
sydämen sykettä
voisi kuulla
 
siihen tummenevaan
hämärään, johon valonsa
sytyttävät tähdet
toivonsa laskevat
 
 
 
niin pitkien taipaleiden takaa
 
kaikkea hyvää
olen pidätellyt,
 
ja silti nyt
sen viimeisen palan
ottaessa otteeseensa
 
haluan pitkittää
tunnelmaa
 
tuntea kuinka
ne värit asettuvat,
kuinka ne äänet
kertovat läsnäolosta
 
tunto ihossa
kiertää sitä
kokonaisuutta
 
uppoutuu ja
ja taas saa
palasen
jota muistoissaan
kantaa
 
se on kuin
veteen piirretty
viiva tai
ilmaan heitetty
lentosuudelma
 
joka muuttui
näkyväksi,
kun katseemme kohtasivat
taivaalle lipuvat  tähdet
 
 
 

tuli ihana
tunteellinen olo,
aivan kuin
olimme
hyräilleet samaa sävelmää
 
tuulen
tuodessa elämää,
iltaa ja uutta
aamua
 
jolle osoittaa kiitollisuutensa
 
sillä sitä
valoa tuntuu olevaan juuri sopivasti
 
sopivasti, jotta se tuntuu tänäänkin todelliselta
 
rakkaudelta
 
jonka tehtävänä
on muuttaa meihin asumaan
 
ja kulkea meidän kanssamme
 
 

täytyy vain
osata uida siihen rantaan
 
joka hioo ne palaset toisiinsa
 
eikä sitä
osaa sen enempää selittää
mitä se todellisuus on
 
miten hyvältä se tuntuu
kun hetki muovaa
haikeutta ja samalla
kaunista onnellisuutta
 
olisiko se sitä mitä me haemme elämältä
sitä mikä saa tuntemaan ehjäksi
 
 
kun niin pieneen pisteeseen sen koko maailman voi laittaa näkyväksi
 
 
 
 
 
Selite: 
https://www.youtube.com/watch?v=s6LTu3otJU8
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

hienoa pohdintaa
ehkä voisi jopa kiteyttää jotenkin
Kiitos oikein paljon kommentista.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
New England Muisto Vain Jää 22.1.2017 9 Runo
New England Unihiekkaa 21.1.2017 4 Runo
New England Sininen tie 21.1.2017 8 Runo
New England I Will Remember 20.1.2017 6 Runo
New England Rock & Roll 15.1.2017 8 Runo
New England Said I Loved You...But I Lied 14.1.2017 5 Runo
New England Circus 7.1.2017 7 Runo
New England More than Words 31.12.2016 6 Runo
New England Rakastan sua vieläkin 30.12.2016 6 Runo
New England Kun taas sinut nähdä saan 29.12.2016 6 Runo
New England Ain't No Sunshine 28.12.2016 6 Runo
New England The Final Day 27.12.2016 5 Runo
New England Mitä sinä teet 27.12.2016 5 Runo
New England Jumalaut mä oon out 26.12.2016 4 Runo
New England Via Dolorosa 24.12.2016 6 Runo
New England Surun suuri meri 23.12.2016 5 Runo
New England Maria Magdalena 22.12.2016 5 Runo
New England The Wounded Angel 21.12.2016 5 Runo
New England Eksyneen toive 20.12.2016 4 Runo
New England My way 19.12.2016 7 Runo
New England Ceux Qui N'ont Rien 18.12.2016 5 Runo
New England Tee se hiljaa 17.12.2016 5 Runo
New England Misunderstood 16.12.2016 6 Runo
New England Through The Barricades 15.12.2016 4 Runo
New England Yön hiljaisuus 12.12.2016 4 Runo
New England Believe II 11.12.2016 6 Runo
New England Vain ajan hiekkaa 11.12.2016 7 Runo
New England Rakkauden kirja 11.12.2016 4 Runo
New England Sain Yön 10.12.2016 3 Runo
New England Jäljet 9.12.2016 4 Runo
New England Romeo and Juliet II 8.12.2016 4 Runo
New England Romeo And Juliet 6.12.2016 3 Runo
New England Sinun laulusi 5.12.2016 4 Runo
New England Are You Gonna Go My Way 5.12.2016 5 Runo
New England Not Strong Enough 4.12.2016 4 Runo
New England Tämä on totta 3.12.2016 4 Runo
New England Irrallaan 3.12.2016 4 Runo
New England Elämän tarkoitus 2.12.2016 5 Runo
New England Wish you were here 1.12.2016 7 Runo
New England Syksyn sävel 30.11.2016 6 Runo
New England Onnelliset 29.11.2016 4 Runo
New England Parrasvalot 27.11.2016 3 Runo
New England Thank The Lord 27.11.2016 5 Runo
New England Parempi mies 26.11.2016 5 Runo
New England Love's A Loaded Gun 25.11.2016 4 Runo
New England Sexuality 24.11.2016 2 Runo
New England One Night Love Affair 23.11.2016 5 Runo
New England Mennyttä aikaa 22.11.2016 2 Runo
New England Rakkaus on pesti hulluuteen 22.11.2016 6 Runo
New England Parisienne Walkways 20.11.2016 4 Runo

Sivut