Mä näytän helvetin rumalta,
kun oon itkenyt monta tuntia,
mä en tahdo et sä näet mua näin.
Ja niinä karuina teinivuosina,
joista tahtoisit nähdä kuvia,
en ollut ruusu enkä mitään sinnepäin.
Mä en aina ymmärrä sinua,
kun sä tykkäät katsella minua,
kun mä suutun, sairastan tai punastun.
Aina itseäni vertailen,
peilikuvaani mä tarkkailen,
mietin miten kummassa sulle kuulun?
CH:
Ja mä tahtoisin sinun vuoksesi olla hyvä.
Sinulle mä tahtoisin olla parempaa.
Toivon että voisin uskoa,
kun sä kauniiksi kehut minua,
mutta käännän katseen pois ja oon hiljaa.
Paljon enemmän ansaitset kuin oon nyt.
Kuinka oonkaan minä sinut pettänyt!
Anna anteeksi kun riitä en,
mä opettelen ja taistelen,
vaik oon tuhannesti jo yrittänyt.
Olen ruma ankanpoikanen,
mutta joutseneksi muutu en.
Olen tuhkimo ilman hyvää haltijaa.
Mä en ole mikään perhonen,
mua toiset katsoo epäillen,
miten nainen tuo noin hyvän miehen saa?
Voi virheet rahalla peittää,
mutten tahdo arpia lisää,
sä et katso vanhojakaan ihaillen.
Itsevarmuus voisi parantaa,
kun osaisi itseään kantaa,
mut en muutu miksikään vaik hymyilen.
CH
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Lohduttoman surullista,mutta kuitenkin hyvää tekstiä.